Huomioita treenitavasta

Sirkuksessa sopii joak esityksen olla erilainen. Niinpä ei tarvitse päättää jotakin kaavaa, jota noudattaa, vaan voi sen mukaan, mikä kiehtoo milloinkin, vaihtaa temppuja ja tyyliä, kestoa, temppujen kirjoa, esiintyjien lukumäärää ja heidän osiaan jne. Niin ei esityksestä tule koulumaisen tylsä vaan siinä on innostuksen ja tekemisen riemun näyttvyyttä ja monenlaista uutta katsottavaa.

Kun treenasin koiriani sirkukseen, nimesin alkuun niiden taitotason jo pennusta asti osatun tempun mukaan, ja sirkus jäi sen yli, joksikin hienoksi näyttäväksi taitotemppuiluksi. Mutta sitten kun ne puolen vuoden kuluttua olivat oppineet uudet temput jo jollain lailla ja nimesin niiden taitotason uusien temppujen mukaan, treeni katkesi, enkä ole saanut sitä sen jälkeen käyntiin, kun en ole tuota huomannut: ei jäänyt enää mitään hienoa näyttävää taitotemppua hihaan ja niin treeni lätsähti. Täytä siis hihasikin kirjolla erilaisia temppuja, joita katsoja ei osaa odottaa.

Uutta oppii, kun on hieno tavoite, elävä tunteita koskettava mielikuva tavitteesta, ja sitten se oppaanaan eläytyy moiseen menoon, uppoutyuu siihen aistit auki ja herkkänä eheyteen ja suurempaan taitotasoon pyrkien koko olemuksellaan - ei koulumaisesti vaan kokemuksellisesti rikkaasti. Ks. blogini http://nopeaoppisuus.blogspot.fi varhaisin kirjoitus Miten oppia kaikki kerralla (Näin opit taitoja!).

Tein korilleni treenohjeen:
Suunnista parhaan näkemyksesi mukaan. Tee temppu hyvällä perustekemisentavalla ja eheällä elämänviisaudella. Viimeistele temppu ja näytös niin, että jätät mielikuvaksesi, tyyliksesi ja tekemisentavaksesi parhaan näkemyksesi paremmasta taitotasosta, jolle kasvaa niin, että temput jatkossa ovat helpompia tehdä, hienompia ja jatkuvasti kasvat korkeammalle.